From - Mon May 24 13:43:25 1999 Return-Path: Received: from mailhost.edu.hel.fi ([10.8.1.25]) by mail1.edu.hel.fi (Netscape Messaging Server 3.54) with ESMTP id AAABBD for ; Mon, 24 May 1999 10:45:11 +0300 Received: from hotmail.com (law2-f125.hotmail.com [216.32.181.125]) by mailhost.edu.hel.fi (8.9.1/8.9.1) with SMTP id KAA28817 for ; Mon, 24 May 1999 10:45:07 +0300 (EET DST) Received: (qmail 45281 invoked by uid 0); 24 May 1999 07:48:45 -0000 Message-ID: <19990524074845.45280.qmail@hotmail.com> Received: from 209.25.29.8 by www.hotmail.com with HTTP; Mon, 24 May 1999 00:48:45 PDT X-Originating-IP: [209.25.29.8] From: "Sanna Friman" To: petri.ala-annala@edu.hel.fi Subject: lokit huhtikuu Date: Mon, 24 May 1999 00:48:45 PDT Mime-Version: 1.0 Content-Type: multipart/mixed; boundary="----=_NextPart_000_35cea7cf_73990de9$331fab03" X-Mozilla-Status: 8001 X-Mozilla-Status2: 00000000 X-UIDL: 19990524074512.AAA.97ea1746 This is a multi-part message in MIME format. ------=_NextPart_000_35cea7cf_73990de9$331fab03 Content-type: text/plain; format=flowed; Heippa Petri! Viestisti tuli perille, en ehtinyt viela lukea sita. Toukokuun loki tulee myohemmin. T: Sanna ______________________________________________________ Get Your Private, Free Email at http://www.hotmail.com ------=_NextPart_000_35cea7cf_73990de9$331fab03 Content-Type: text/html; name="04huhtikuu.html" Content-Transfer-Encoding: 8bit Content-Disposition: attachment; filename="04huhtikuu.html" huhti

S/y Renatan lokikirjat huhtikuu 1999

________________________________________________________________________

28.3. - 3.4.              Phuketin saarta ympäriinsä
4.4. - 10.4.              Intian valtameri odottaa
11.4. - 16.4.            Pulau Weh'lle
17.4. - 23.4.            Pulau Weh ja matka jatkuu
24.4. - 30.4.            Sumatran länsirannikkoa etelään
________________________________________________________________________

Sunnuntai 28.3. - Lauantai 3.4. 

Phuketin saarta ympäriinsä                                           
 Skootterilla olemme huristelleet ympäri saarta. Etäisyydet täällä ovat varsin pitkiä, busseja ei juuri ole ja paikallisella taksilla tuk-tukilla samat kolmekymmentä Suomen markkaa, jolla skootterin saa käyttöön vuorokaudeksi, hukkuisivat muutamassa kyydissä. Bensa on halpaa ja pelkästä ajamisen riemusta olemme kaasutelleet läpi suunnilleen kaikki saaren tiet. Siinä samalla saari on lyhyessä ajassa tullut hyvin tutuksi.

Phuketilla on maine seksilomakohteena ja tietyillä alueilla tyttöbisnes pöyrii todella vilkkaana. Joka ilta Patong Beach muuttuu markkinapaikaksi: Ravintoloita, valoja, kojuja, matkamuistoja, taidetta ja rihkamaa. Paljon ihmisiä joka puolella. Kaverit kuljettavat kaduilla gibboneita, kameleontteja, käärmeitä ja lintuja. Vähän syrjemmällä vastaan voi tulla norsu.

Baareja on vieri vieressä, ja niistä tytöt siten yrittävät kaikin keinoin houkutella sinua matkaansa. Kaikkea on tarjolla. Kaikkein näyttävimmin ovat pukeutuneet transvestiitit. Useista näkee kuitenkin selvästi, että he ovat miehiä, mutta sitten on paljon erittäin kaunita ja hoikkia, jotka näyttävät aivan naisilta, mutta joku sitten kuitenkin herättää epäilyksiä. Tai, itse asissa, heistä on mahdotonta sanoa kumpia he ovat. Sannan kanssa usein olemme kinastelleet, onko joku nainen vai naiseksi pukeutunut mies. Sivukaduilla, hämärissä pikkukabareissa, tytöt esittävät mm. banaani-, pingispallo- ja puhallusputkishowta. Tyttöjen toimintaa mitenkään moralisoimatta tai heidän moraaliaan arvostelematta voi vain sanoa, että tuskin olisi tarjontaa jollei palveluille olisi kysyntää. Siellä niitä kaikkia on, ja niihin voi mennä tai olla menemättä. Phuketissa on kuitenkin paljon muitakin puolia.

Saarena Phuket on todella kaunis. Erittäin vihreää, varsinkin länsirannalla on useita korkeita kukkuloita, joilta avautuu upeat maisemat merelle ja sen lahdissa alhaalla oleville rannoille. Valkoista hiekkaa, lämmintä vettä ja aurinkoa.

Phuketissa on myös paljon sukellusmatkailua. Vielä emme ole ehtineet sukeltamaan, mutta sukelluskeskuksien määrästä voi jo päätellä, kuinka paljon täällä käydään sukeltamassa. Joukossa on jopa yksi suomalainen sukelluskeskus ja viikonlopun aikana teemme heidän kanssaan sukellusretken lähisaarille.

Phuket on myös kaakkois-Aasian suurimpia veneilykeskuksia. Otollinen sijainti Malakan salmen suulla, lähistöllä oleva upea saaristo ja halvat elinkustannukset houkuttelevat läpikulkumatkallakin olevia veneililjöitä pysähtymään pitkäksikin aikaa.

Meidän pysähdyksemme täällä oli taas kerran tarkoitus olla niin lyhyt kuin mahdolllista. Tutkan antenni on kuitenkin matkalla Japanista tänne. Kuriirit lupaavat toimitukset neljästä viiteen päivään, mutta jos Thaimaan tulli nappaa paketin Bankokissa, sen tänne saaminen voi kestää vaikka kuinka kauan. Ja niin kauan meillä ei ole aikaa täällä munia. Karkeasti voi sanoa, että huhtikuun alussa monsuuni kääntyy Intian valtamerellä luonaaseen ja siitä se sitten kesää kohden vain voimistuu. Eli tästä eteenpäin, joka päivä matka takaisin Suomeen käy vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Ensi elokuuksi emme Renataa saa Suomeen purjehdittua mitenkään. Tällä hetkellä on tavoitteena päästä Välimerelle asti, jättää Renata sinne talvehtimaan ja tulla koulujen alkuun takaisin töihin.
                                                                                                                    Antti

Sunnuntai 4.3. - Lauantai 10.4. 

Intian valtameri odottaa                                           
  Olemme siis yhä täällä, vaikka lähteä on pitänyt koko ajan. Odottamamme tutkan antenni saapui Japanista kymmenessä päivässä, vaikka siihen piti kulua puolet vähemän aikaa. Nämä kuriirilähetykset, ja niiden odottaminen, ovat ehkä tuskallisinta koko purjehduksessa. Yleensä lähetykset eivät nimittäin toimi niin kuin pitäisi. Suurin syy on se, että paketit usein juuttuvat tulliin, kuten nytkin kävi. Paketin odottajan pitää alkaa selvittelemään pitääkö tullia maksaa vai ei. Joskus tullista sentään ilmoitetaan paketin olevan nyt siellä. Joskus ei kuulu mitään, vaan täytyy itse aktiivisesti ottaa selvää lähetyksen kohtalosta. Ilman lähetyksen numeroa, joka aina jää lähettäjälle, jäljittäminen on todella vaikeaa.

Meidänkin piti sitten lopulta maksaa tullia vanhasta korjattavana olleesta antennistamme, vaikka meillä oli kaikki dokumentit, kuitit ym. Onneksi se ei sentään ollut kuin parisataa markaa. Olivat Japanissa osanneet laittaa antennin arvon kymmenesosaan oikeasta.

Olimme odotellessamme sukeltamassa suomalaisten sukelluskouluttajien kanssa. Jake ja Jahi opastivat meidät kahden päivän retkelle 100 km päähän. Menimme Renatalla ja harjoittelimme sukellusta ilman ankkurointia. Joko minä tai Antti pidimme venettä sukelluspaikan lähettyvillä odottamassa sukeltajia. Näkyvyys oli hyvä, ja löysimme hienoja luolia, jollaisissa emme ennen ole olleet. Leopardihai oli myös uusi tuttavuus. Korallit olivat pehmeitä ja värikkäitä ja luolat täynnä paikallaan olevia kalaparvia.

Olemme nyt siirtyneet oikeaan marinaan Chalongin lahden rutakon jälkeen. Nyt voimme lastata veneen laiturissa ollessamme. Chalongin lahdella vene piti jättää kilometrin päähän ankkuriin ja laskuveden aikana jollaa piti vetää puolen metrin mudassa viimeiset sata metriä rannalle päästäkseen.

Phuket ei varmastikaan ole huono lomakohde. Saari on kaunis ja vihreä, tällä hetkellä täynnä kukkia. Hiekkarannat kutsuvat turisteja, ja jos ei mene tietyille alueilla illalla, niin saa olla rauhassa kauppamiehiltä ja naisilta. Mainittakoon, että tämä on ensimmäinen paikka, jossa on todella paljon moottoripyörävuokraamoja ja tarjolla on hyviä pyöriä. Suuren pyörän saa sadalla Suomen markalla vuorakaudeksi käyttöönsä. Itse ajelin pari päivää onnenhuumassa V-maxilla.

Hurjia juttuja olemme kuuleet länteen menijöistä tähän aikaan. Jotkut veneet ovat jopa kääntyneet takaisin, kun vastatuuli on ollut niin kovaa. Meidän täytyy vain mennä tarpeeksi etelään yli päiväntasaajan löytääksemme tuulet kohti Afrikkaa. Sitten Chagosin ja Scyschellien kautta Adeniin, josta Punaisenmeren yli.

Olemme tavanneet yhden henkilön, joka oli viime vuonna viemässä venettä Välimerelle näihin aikoihin.Vene vain oli puolet suurempi kuin meidän. Kuulemma kaikki meni hyvin Punaisellemerelle asti, mutta siellä oli jouduttu odottamaan parikin viikkoa myrskyjen laantumista ja mentävä aina pienissä etapeissa eteenpäin kun tuuli vähänkin hellittää. Meillekin povasivat 35 solmun vastatuulia ja kolmemetristä aallokkoa.

Eilen saimme antennimme, ja nyt on vene tankattu, ruuat ostettu ja karttoja kopioitu runsaasti, joten sen puoleen pitaisi kaiken olla kunnossa. Neljäntuhannen kilometrin taival Chagosiin voi alkaa kunhan minua Papua-Uudesta-Guineasta asti kiusanneet paiseet ja pari päivää sitten noussut kuume laskee, niin ja Antti vielä pääsee livahtamaan tyttöjen käsistä veneeseen.
                                                                                                               Reko

Sunnuntai 11.4. - Lauantai 17.4. 

Pulau Weh'lle                                           

 Sunnuntai 18.4. - Lauantai 24.4. 

Pulau Weh ja matka jatkuu                                          
Pulau Weellä eivät viranomaiset meidän antaneet montaa päivää olla, sinänsä ihan hyvä, saatiin lisää vettä sekä dieseliä ja päästiin jatkamaan matkaa. Ehkä vierailun lyhykäisyydestä johtuen, jäi Pulau Weestä vähän kummallinen vaikutelma.

Sumatran pohjoiskärjessä olevalla saarella asuu noin 24 000 ihmistä. Sabangin pienessä, ja ehkes vähän röttöisessä kylässä, emme muita turisteja nähneet, ja vaikka ihmiset olivat hyvin ystävällisiä, olo oli kuin Villin Lännen kaupunkiin tulleella muukalaisella. Kylän raittia, varsinkin yksin kulkiessani, tunsin miesten tuimat katseet niskassani. Olin nostanut pitkän hameen toisen helman ylös, etten kompastuisi. Eräs nainen tuli hymyillen, mutta vähän käskevästi kysymään, että mitäs tämä meinaa. Tämä on muslimimaa, ei polvet eikä napa saa näkyä. Niinpä nainen vetäisi puseroni helmaa alemmaksi.

Perjantai-ilta, niinkuin varmaan kaikki muutkin illat sabangin kylässä, oli hiljainen. Ainoastaan biljardisalilla oli pelaajia. Ruokapaikassa tuli mies juttelemaan, hän oli Hatta, ylä-asteen englannin opettaja. Kutsuimme hänet veneelle katselemaan videoita.

Lauantai aamuna Hatta neuvoi meidät torille, josta ostimme hedelmiä ja vihanneksia matkaa varten. Keskipäivällä kaupat sulkevat ovansa ja kylä hiljenee. Loppupäivän Hattan opastuksella pärryttelimme skootterilla saaren mutkaisia ja kapeita teitä viidakon ja kylien läpi kukkulalta toiselle.

Kauniilla hiekkarannalla oli sitten jo vähän turistejakin ottamassa rusketusta ja snorklaamassa. Korallit olivatkin hienoja, leijonakalat lymyilivät koloissaan ja pieni kilpikonna antoi Rekon koskettaa itseään.
Illan pimetessä ajoimme pieneen rantakylään syömään. Meren antimista koostuva ruoka ei ollut mitään ihmeellistä, minun kasvissyöjänä täytyi tyytyä pelkkään riisiin.

Hatta kertoi olevansa naimaton 29-vuotias, kotoisin Sumatralta, jossa hän myös opiskeli opettajaksi. Indonesiassa opettaja sitoutuu opettamaan vähintään kymmeneksi vuodeksi, ja koulutuksesta vastaava virasto osoittaa työpaikan, joka voi olla missä tahansa Indonesiaa. Kolme vuotta Hatta on nyt asunut Pulau Weellä, ja vähän epäselväksi, pitiköhän hän paikasta vai ei.

Noin 20 km päässä Sabangin kylästä oleva saaren länsiranta oli kivikkoinen ja tuulinen. Sinne ajoimme paikalliseen lauantai-illan diskoon. Pihalla oli pöytiä ja tuoleja, pienessä rakennuksessa baari ja stereot.

Vasta puolenyön jälkeen alkoi paikalle kerääntyä nuoria, tekno soida ja meidän ihmeeksemme miehet tanssia. Reko vähän nikotteli, kun Hatta pyysi ensin häntä tanssimaan. Kerroimme Hatalle, että jos Suomessa kaksi miestä tanssii keskenään heitä pidettäisiin homoina. Siitä oli Hatta ainosti huvittunut. No Hatta pyysi sitten minut. Sisällä oli tungosta ja tunnelma kuin miesten punttisalilla. Tanssityylikin muistutti varjonyrkkeilyä. Yhdessä vaiheessa huomasin kolme nuorta peräkanaa vemputtamassa käsi kädessä. Kai sen kulttuuri selittää, tämä on miesten maailma, miehet menevät diskoon vähän kuin Suomessa menisivät porukassa kalaan tai saunaan. Naisilla, ainakaan hyvämaineisilla, ei ole näihin huvituksiin paljoakaan asiaa.

Sunnuntaina laitoimme venettä kuntoon. Maanantai aamuna nostimme ankkurin ja suuntasimme länteen. Sumatran kärjestä selvittyämme otimme kurssin etelään.

Lillumme nyt ylhäisessä yksinäisyydessä, toisia aluksia ei näy. Kartan mukaan veneen alla on vettä neljä kilometriä. Lähestymme päiväntasaajaa, tuuli on leppoisaa ja aurinko paistaa. Yhtenä aamuna Antti huomasi taivaanrannassa valaan hengittäessään muodostamia vesipatsaita. Harmi, että olivat niin kaukana ja kauemmaksi menivät.

Yöt ovat olleet pilkkopimeitä, kuun on kapea sirppi ja se laskee aikaisin. Pilvien lomasta tuikkii, Suomesta minua muistuttaen, Otavan tähdistö, joka etelään mentäessä painuu lähemmäs horisonttia. Niinpä minua taas viedään kauemmaksi pohjoista ja kotimaata.

No, GPS:n mukaan olemme päiväntasaajalla tänään keskiyöllä. Sitten täytyy muistaa tarkistaa miten päin, jos ollenkaan, vesi pyörii kun allas tyhjenee.      
                                                                                                                 Sanna  

 Sunnuntai 25.4. - Perjantai 30.4. 

Sumatran länsirannikkoa etelään                                          
 

------=_NextPart_000_35cea7cf_73990de9$331fab03--